keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Me valvomme (Miksi demokratia?)

Leila Menjoun dokumentissa seurataan Me valvomme -ryhmän toimia demokratian puolesta Egyptissä. Kaikki alkaa seuraamalla vaaleja, joissa pitäisi olla entistä parempi mahdollisuus äänestää ketä haluaa, mutta todellisuudessa kaikki ei toimi demokratian pelisääntöjen mukaan. Apua haetaan tuomareilta.

Tässä dokumentissa sekoitetaan vähän kahta asiaa: melko ruohonjuuritason ryhmän toimintaa ja sitten Egyptin yhteiskunnallisia tapahtumia. Jos olisi keskitytty jompaan kumpaan, tulos olisi saattanut olla parempi, nyt näiden kahden asian hyvin erilaiset mittasuhteet riitelevät hieman keskenään.

Aika jännää on, että apua demokratian toteutumiseen haetaan tuomareilta, kun länsimaissa asianajajistakin on tullut aikamoisia pahan ilmentymiä. Riippumaton tuomiovalta toki kuuluu osana demokratiaan.

Kansaa on vaikea saada uskomaan äänestämisen kannattavuuteen, kun se on tottunut väärinkäytöksiin. Yksi syy siihen, miksi tässä demokratiaa pelätään, on huoli siitä, että kansa äänestää väärin. Nähtävästi olemassa olevalle edustajistolle suurin uhka on jonkinlainen ääri-islamistinen puolue, jota ei haluta päästää valtaan. Vaikka kannatus tavallisen kansan keskuudessa ei olisikaan kovin suuri, niin tällaiset ääriaineistot saadaan kuitenkin aktivoitua paremmin, ja tulos vilpittömistä vaaleista olisi sekin kansan kannalta huono - koska enemmistö ei äänestä ollenkaan.

Teit niin tai näin - aina väärin päin. Nähtävästi demokratia tarvitsee toimiakseen, paitsi uskon sen toimivuuteen, myös tehokkaan valvonnan väärinkäytösten kitkemiseksi.

maanantai 22. lokakuuta 2007

Durakovo (Miksi demokratia?)

Tämä Nino Kirtadzen ohjaama dokumentti antaa melko masentavan kuvan demokratian tilasta venäjällä. Mihail Morozov pyörittää jonkinlaista yhteisöä, jossa koulitaan onnettomista ihmisistä kunnon kansalaisia Venäjälle. Isänmaallisuus yhdistyy myös Ortodoksisen uskonnon korostamiseen.

Yhteyksiä löytyy mm. duuman varapuhemieheen, jonka mielestä sananvapauden rajoittaminen on hyvä asia. Demokratiaa ei tarvita, sillä luonnollinen järjestys on maailmassa hierarkinen ja johtajille kuuluu alistua. Demokratia on vain jotain lännestä tullutta hapatusta, ja omien puolta on pidettävä loppuun asti.

Voimakkaalta vaikuttaa tämä halu vastakkaisasetteluun: Venäjä vs. muu maailma. Ehkä se on niin, että ihminen helposti päätyy tällaiseen kahtiajakoon ajatusmaailmassaan, ja vielä voimakkaammin tämä tuntuu näkyvän suurvaltojen kohdalla. Itse en haluaisi jakaa maailmaani tyyliin omat vastaan viholliset, mutta valitettavan yleiseltä tällainen vaikuttaa.

Kansanvalta ei kolahda kaikille, ja kritiikkiähän aina saa esittää. Tällä kertaa demokratia nähdään luonnonjärjestyksen vastaisena ja omalle kulttuurille vieraana asiana. Ja täytyy sanoa, että on vaikea uskoa, että demokratia toimisi kovin hyvin ilman, että sitä arvostetaan. Lähinnä on kai kuitenkin kyse valtaapitävien halusta pitää kiinni omista asemistaan. Demokratian kannattajiakin Venäjältä varmaan löytyy.

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Taksi pimeyteen (Miksi demokratia?)

Pidän suurista käsitteistä. Siksi aion katsoa kaikki nämä demokratia-teeman alle kootut dokumentit. Demokratia aiheena kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta kuin jotkut yksittäiset ja erilliset tapahtumat ilman tällaista isoa viitekehystä.

Näitä näytetään tv:ssä nyt aika tiukalla tahdilla, mutta kaikki 10 dokumenttia ovat nähtävillä myös netissä. Kyseessähän on kansainvälinen tapahtuma, jonka pääsivulla voi keskustella ym. Itse en näihin oheisjuttuihin (vai pääjuttuihin?) ole vielä tutustunut; ja järjestys ja aikataulu, missä ehdin itse dokumentitkin katsoa jää nähtäväksi.

Aloitin Alex Gibneyn ohjaamalla dokumentilla Taksi pimeyteen ehkä siksi, että se vaikutti etukäteen kaikista kammottavimmalta enkä ollut ihan varma haluanko katsoa sitä ollenkaan. (Käsittääkseni tästä dokumentissa on olemassa myös pidempi elokuvalevitykseen tarkoitettu versio.)

Afganistanilainen taksikuski Dilawar kuoli kidutuksen uhrina, ja dokumentissa käsitellään USA:n käyttämiä arveluttavia kuulustelumetodeja Abu Ghraibissa ja Guantanamo Bayssä. Onneksi ote on asiallinen eikä mitenkään sentimentaalinen tai sensaatiohakuinen. Minä ainakin pidin tätä mielenkiintoisena ja vakuuttavana. Käsitellyt aisathan ovat aika tavalla tiedotusvälineistä jo tuttuja, mutta kertaus näin loogisessa paketissa ei ole ollenkaan pahitteeksi.

Päällimmäiseksi nostettiin esiin päättäjien lierous ja käsien peseminen. Ja törkeältähän se näytti. Ihmisluonnehan ei ole mitenkään täydellinen, ja kovissa paikoissa voi tapahtua kaikenlaista arveluttavaa, jos sille antaa mahdollisuuden. Juuri sen takia pitäisi jossain kauempana tehdä selvät säännöt estämään arveluttavat toimenpiteet. Sen takia murhaajien kohtalostakin päättävät oikeusistuimet eivätkä murhatun omaiset.

Amerikkahan tällaisissa puuhissa näyttää todella iljettävältä. Miksi tällaista sitten tapahtuu? USA:ssahan on siis demokraattisesti valitut edustajat. Ohjelman esittelysivulla kysytään, "tuhoaako terrorismi ihmisten yksilölliset oikeudet ja sitä kautta demokratian"? Pikemminkin kysymys kai kuuluisi, että miten demokratiassa voidaan sallia tällaista?

No, kysymyshän on sinänsä turha, koska miksei demokratia voisi tuottaa lähes mitä hyvänsä, sillä kysehän on vain kansanvallasta. Kai kansa voi päättää mitä hyvänsä. Ainakin periaatteessa. Toisaalta kun kyse on ihmisistä, luulisi heidän haluavan hyvää itselleen. Mikä sitten on hyvää tai hyvästä ihmiselle tai itse kullekin, on jo aika monimutkainen kysymys.

Tässä tapauksessa ongelma näyttäisi olevan mittakaavassa eli ainakin minä aloin miettimään sitä, pitäisikö demokratian ulottua joko laajemmalle tai pienemmälle alueelle toimiakseen paremmin. Terrorismin vastaisessa taistelussahan "pidetään omien puolia" ja unohdetaan "vihollisten" oikeudet, ja tämä voisi korjaantua, jos otetaan kaikki mukaan ja kehitetään jonkinlainen globaali demokratia. Helpommin sanottu kuin tehty.

Enkä ole ihan vakuuttunut tämänkään toimivuudesta, sillä ehkä yksi USA:n ongelmista on se, että maa on niin iso, ja siksi valtaan pääsyyn tarvitaan paljon varoja ja häikäilemättömyyttä. On siis mahdollista, että demokratia toimii sitä huonommin, mitä suuremmista yksiköistä on kyse.

Tai ehkä demokratia USA:ssa ei toimi kovin hyvin. Päättääkö siellä enemmistö tosiaan asioista? Tällaista ulkopolitiikkaako he haluavat? Miksi?

Itse en keksi näihin ongelmiin paljon muuta ratkaisua kuin tiedon lisäämisen. Kouluissakin voisi minusta kyllä ihan oikeasti pohtia enemmän moraalisia asioita. Mutta se on vain minun vaatimaton mielipiteeni. Ei maailmasta ikinä varmaan täydellistä tule kuitenkaan. :)

torstai 4. lokakuuta 2007

Welhon kanavapaketeista

Welhon kanavapaketit ovat muuttuneet vähän aikaa sitten. En ole kaikilta osin tyytyväinen näihin uusiin paketteihin. Hyvä puoli on se, että näihin S-, M- ja L-paketteihin voi valita lisäkanavia makunsa (ja maksukykynsä) mukaan, mutta muuta valitettavaa löytyy. Vanhoja kanavapaketteja ei voi enää tilata, mutta ne ovat toistaiseksi olemassa, ja jos sellaisen omistaa ei kannattane siirtyä uusiin ennen kuin on pakko.

Vanhassa Forte-paketissa oli 25 kanavaa ja hinta oli 20,50 €/kk. Nykyinen M-paketti maksaa 19,90 €/kk ja sillä saa 14 kanavaa. L-paketin 27 "huippukanavaa" irtoavat hintaan 29,90 €/kk. Onhan tuo L-paketti kohtuullisen ok, mutta aika kallis. Minun mielestäni siihen olisi saanut kuulua vielä Sky News ja Al Jazeera English, ainakin. Saahan ne tilattua tuohon päälle, mutta aika kalliiksi siinä tapauksessa tulee.

Jos minulla olisi päätäntävalta, rakentaisin sellaisen paketin, johon voi valita itse haluamiaan kanavia vielä vapaammin. En tiedä estävätkö jotkin sopimusasiat tämän vai miksi se ei ole mahdollista. Kanaviahan voisi lajitella vaikka silleen, että pakettiin saa ottaa esim. 5 "parempaa" kanavaa ja 10 vähemmän haluttua jostain listasta.

Toisaalta jos joidenkin sääntöjen mukaan tämä on mahdotonta, voisi rakentaa varmaan useampia paketteja tyyliin asiapaketti, viihdepaketti, musiikkipaketti, koska kaikki eivät varmaan halua tuollaista yleissekasoppaa, johon nyt on päädytty. Tavallaan ymmärrän, että pyritään selkeyteen mahdollisuuksien tarjonnassa, mutta kyllä siihen monipuolisuuteenkin voisi satsata.

Nykyisellään tuo Norra-paketti vaikuttaa hinta-laatusuhteeltaan houkuttelevimmalta. Ja ymmärrän tavallaan tuon MTV3 kanavapaketinkin suosion. Viasat Kultaan ja Canal+:an en nyt ota kantaa.

keskiviikko 3. lokakuuta 2007

BB 2007, päivä 37

En ole täällä kovin paljon Big Brotheria kommentoinut. Tarkkaa raportointia haluavien kannattaa seurata Big Brotherin omia sivuja. Ja vähän terävämpää tekstiä kaipaavien kannattaa suunnata Helsingin Sanomien pitämään BB-blogiin.

Uusia asukkaitahan on tullut aika paljon. Niistä taidan pitää eniten Farbodista. Uusimman, Jussin, kohdalla tuli jo mieleen, että nyt saa jo riittää, ei jaksa useampia asukkaita enää.

Muutenkin BB on minusta jonkin verran liian pitkä. Vähemmälläkin ajalla saataisiin talolaiset kyllästymään puolikuolleiksi zombeiksi ja jyvät akanoista eroteltua. En suosittelisi BB:tä kovin hyvänä väylänä julkisuuteenkaan; itse ainakin kyllästyn kaikkiin asukkaisiin melko perusteellisesti enkä halua nähdä heitä uudelleen.

Einari voi tosin olla poikkeus. En hämmästyisi jos hän pärjäisi vielä politiikassa joskus tulevaisuudessa. Omaksi onnekseen hänet potkittiin pois suhteellisen nopeasti. Voi olla eduksi, että yleinen olemus ja tapa olla tulivat tutuiksi, sillä sellaista tietoahan usein kaipaa niiden varsinaisten poliittisten mielipiteiden lisäksi.

Kohutuin juttuhan on ollut tämä Akin poispotkiminen. Varmaan se oli oikeutettua, vaikka hieman harmittikin. Varsin hyvin mies näytti asian ottavan. Vaikka Aki ei ollut suosikkini, ihailen hänen selkeää ja rauhallista ulosantiaan (paitsi se riita Kadin kanssa). Voisi olla ihan mukava vaikka työkaverina.

Ja jotain ajankohtaista... hmm... Nyt viikkotehtävässä yritetään laihduttaa ja kuntoilla. Saa nähdä miten käy, sillä kiusauksiinkin on sorruttu. Tuollaisessa kolmessa vuorokaudessa pitäisi siis laihduttaa yhteensä 10 kiloa. Vaikea arvioida onnistuuko vai ei.