Minäkin katsoin sitten tämän sarjan ensimmäisen jakson, kun se tuli uusintana. Yllättäen tuli mieleeni hieman Tim Burtonin tuotokset, vaikka gotiikasta ei olekaan kysymys. Lähinnä tarkoitan tyyliteltyä miljöötä, ja sympaattista ulkopuolisen oloista päähenkilöä. Terävyyttä yksityiskohdissa, muttei silti mitään niin kovin ilkeää tai kyynistä.
Toinenkin jakso tuli katsottua, ja vaikka en enää ajatellut Burtonia, niin ehkä kuitenkin sarjakuvia. Henkilögalleria ja tyyli on vähän sellainen, vaikka supervoimia ei kenelläkään olekaan.
Itsekin vähän vähemmän kauniina henkilönä voisi tietysti loukkaantua, että söpö Bettykö ruma? Mikäs minä sitten olen? Mutta eiköhän tuo nimi yritäkin hieman provosoida. Erilaisuudesta suhteessa tiettyyn maailmaan on tietysti kysymys, ja kun muoti on kauneuden valtakunta (tai ainakin yrittää itsensä sellaiseksi määritellä), sopimaton palikka on tietysti ihan luontevasti siis ruma.
Tavallisessa elämässä ei kanssaihmisiä tule niin hirveän tarkasti tuijoteltua, eikä ihmisten "rumuus" paljon häiritse, ainakaan minua, mutta TV:ssä kieltämättä näkökokemus korostuu kun ei paljon muutakaan ole, joten ulkonäkökriteeritkin lienee erilaisia. Ei sen puoleen, ei minua juuri kenenkään ulkonäkö TV:ssäkään häiritse.
Jos uusi trendi siis on pistää sarjaan "ruma" henkilö, ymmärrän sen kyllä. Kun katsellaan tarpeeksi kauan jotain Täydellisiä naisia, niin katsojallekin voi tulla mieleen ajatusleikki: mitä jos tuonne joukkoon pistettäisiin tällainen tavallinen tallaaja, mitäs siitä seuraisi?
Joka tapauksessa parin jakson perusteella Ruma Betty vaikuttaa kohtuullisen sympaattiselta sarjalta, vaikea sanoa mihin se siitä kehittyy. Useimmat sarjat vaikuttavat alussa vähän tönköiltä, mutta silti niihin voi syystä tai toisesta jäädä koukkuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti